Härmän lukion opinto-opas

Keskeiset osat opetussuunnitelmasta

 Suoraan kursseihin

OPETUSJÄRJESTELYT

Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 oppituntia.

Kurssit ovat valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä sekä koulukohtaisia soveltavia.

Opiskelijan koko lukioajan vähimmäiskurssimäärä on 75. Pakollisten kurssien määrä on      47 – 51, syventävien vähintään 10 ja soveltavia vapaavalintainen määrä.

Opiskelijan tulee suorittaa lukio 2 – 4 vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle lisäaikaa.

Itsenäisen opiskelun periaatteet

Ympäröivä yhteiskunta tarvitsee itsenäisiä ja vastuullisia nuoria. Lukion tavoitteena on lisätä nuorten itsetuntemusta ja kehittää opiskelijoidensa itsenäisiä ajattelu- ja arviointikykyjä. Itsenäiset suoritukset peilaavat opiskelijalle  hyvin hänen työskentely- ja ajankäyttötaitojaan ja voivat tuoda esiin opiskelijalle hänen piilossa olevia kykyjään.

Rehtorin ja ko. aineen opettajan luvalla opiskelija voi suorittaa joitakin kursseja ja kurssin osia itsenäisesti, jolloin opiskelija suorittaa kurssin opetusta seuraamatta. Jokin kurssi tai kurssin osa voidaan myös määrätä suoritettavaksi itsenäisesti.

Opiskelija anoo itsenäisen suorituksen oikeutta  lukion kansliasta saatavalla lomakkeella. Opiskelijalla on mahdollisuus saada opettajalta ohjausta kurssisisältöjä sekä suoritustapaa ja –aikaa koskevissa asioissa.

Työmäärältään itsenäinen suoritus vastaa normaalia kurssisuoritusta. Sen kurssikoe voi olla tavanomaista kurssikoetta laajempi ja monipuolisempi oppiaineen erityispiirteet huomioiden.

Etäopetus / monimuoto-opetus

Opetus voidaan toteuttaa myös monimuoto- ja etäopetuksena Kurssit ovat tällöin yleensä useamman oppilaitoksen yhteistyössä järjestämiä kursseja. Tällaisten kurssien tavoitteet ja sisältö määritellään opetusta antavan oppilaitoksen opetussuunnitelmassa.

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Koulun opetuskieli on suomi. Yksittäisillä kursseilla voidaan opetuskielenä käyttää koulun opetussuunnitelmassa mainitun kieliohjelman kieltä.

Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän tai suomi/ruotsi äidinkielenä –oppimäärän mukaan.

Lukiodiplomit

Lukiodiplomin voi suorittaa kuvaamataiteessa, musiikissa, liikunnassa ja puheviestinnässä.

Diplomin suoritus tapahtuu valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan. Suoritettu lukiodiplomi luetaan yhden kurssin laajuiseksi soveltavaksi kurssiksi.

Erilliset kokeet

Koulussa voidaan järjestää Opetushallituksen valtakunnallisia suullisia kokeita vieraissa kielissä.

Muualla suoritetut opinnot

Muussa oppilaitoksessa tai ulkomailla suoritetut opinnot voidaan hyväksyä joko korvaamaan lukion oppiaineen kurssi tai lukea soveltavan kurssin suoritukseksi. Korvaavuudesta päättää rehtori kuultuaan opettajakunnan edustajaa.

OPPIMISEN ARVIOINTI

Kurssisuorituksen arviointi

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä.

Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.

Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.

Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään opintokirjaan kirjaimella K.

Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen

"Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)

"Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)

Hylätyn kurssin uusiminen

Opiskelija voi osallistua kunkin jakson jälkeen hylätyn kurssin uusintakokeeseen. Mikäli opiskelija osallistuu em. uusintakokeeseen, on hänen osallistuttava ensisijaisesti kurssin päättymistä välittömästi seuraavaan uusintakuulusteluun. Mikäli opiskelijalla on kurssista hylätty arvosana vielä kahden uusintakokeen jälkeen, on opiskelijan käytävä kurssi kokonaisuudessaan uudestaan.

Etenemiseste

Opiskelijan opintoihin syntyy etenemiseste, jos hänellä suoritettuaan jonkin oppiaineen valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien kolmannen kurssin on arvosanoista vähintään 2/3 hylättyjä (4). Pakollinen tai syventävä arvioimatta jätetty kurssi tulkitaan hylätyksi arvosanaksi kunnes kurssista annetaan arvosana.

Jos opiskelijalla on jonkin oppiaineen etenemiseste, hän voi osallistua seuraavan kurssin opetukseen, mutta hän ei voi osallistua kurssikokeeseen tai vastaavaan arviointinäyttöön ennen kuin etenemiseste poistuu.

Poissaolojen kontrollointi ja vaikutus kurssin arviointiin:

Kaikkiin ennalta tiedossa oleviin pakottaviin poissaoloihin on pyydettävä joko ryhmänohjaajan tai rehtorin lupa. Jos opiskelijalle kertyy kurssikohtaisesti kolme selvittämätöntä poissaolotuntia, ryhmänohjaaja tai opettaja keskustelevat asiasta oppilaan kanssa. Tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltajaan. Jos selvittämättömien poissaolojen määrä kursseittain ylittää seitsemän tuntia, katsotaan opiskelijan luopuneen kurssista ja hänen on käytävä koko kurssi uudelleen. Kokonaispoissaolojen määrä kussakin jaksossa merkitään opintokirjaan. Poissaolojen luotettavaksi selvitykseksi vaaditaan esim. terveydenhoitajan todistus tai huoltajan allekirjoituksella varustettu selvitys. Mikäli opettaja katsoo, että opiskelijan kurssisuoritus jää vajaaksi (esimerkiksi runsaiden poissaolojen vuoksi), voidaan opiskelijalta vaatia lisänäyttöä, jotta kurssi voidaan arvioida.

 

Kurssin jättäminen pyynnöstä arvioimatta.

Opiskelijalla on oikeus osallistua rehtorin ja ko. opettajan luvalla oppiaineen opetukseen niin, että sitä ei arvioida. Arvioimatta jättäminen edellyttää, että opiskelija pyytää sitä viimeistään kurssin toisella oppitunnilla. Arvioimatta jätettyä kurssia ei lueta opiskelijan kokonaiskurssimäärään.

Hyväksytyn kurssin uusiminen

Opiskelija voi suorittaa hyväksytyn kurssin uudelleen joko osallistumalla kurssin opiskeluun uudelleen tai osallistumalla yhden kerran uusintakokeeseen.

Hyväksytyn kurssin uusintakoetilaisuudet ovat seuraavasti: kevään kurssien uusinta on elokuussa ja syksyn kurssien uusinta tammikuussa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi.

Opintojen hyväksilukeminen

"Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom)

"Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 §) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi.

Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista.

Oppiaineen oppimäärän arviointi

"Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Jos arvosana on X, 50 se pyöristetään ylöspäin ja jos se on X, 49 alaspäin. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, enintään

1–2 kurssia 0

3–5 kurssia 1

6–8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointi suoritetaan hyväksytty (=S)/hylätty (=H) –asteikolla.

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi

• koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja
   soveltavienkurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä

• opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot
   ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa
   paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Lukion oppimäärän suoritus

Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

"Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahdenkuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom)

"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom)

 

Todistukset ja niihin merkittävät tiedot

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.

2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai
    useamman lukion oppiaineen oppimäärän.

3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta
    ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.

OPPIAINEET JA KURSSIMÄÄRÄT
Kieliohjelma

Koulussa opetetaan A-kielenä joko englantia, ruotsia tai saksaa, B-1 kielenä opetetaan ruotsia sekä B-2- ja B-3 kielinä saksaa ja ranskaa.
Oppiaineet ja kurssimäärät
  PAKOLLISET VALINNAISET KURSSIT
OPPIAINEET KURSSIT Syventävät Soveltavat Yhteensä
      D on lukiodiplomi  
Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 1 (D) 10
A-kieli  6 2 1 9
B1-kieli  5 2 1 8
Muut kielet B2/B3     8/8 1 17
Matematiikka        

          Lyhyt oppimäärä 

 6 2 - 8

          Pitkä oppimäärä 

 10 3 2 15
Ympäristö ja luonnontieteet      

 

          Biologia 

 2 3 1 6
          Maantieto  2 2 1 5
          Fysiikka  1 7 - 8
          Kemia  1 4 - 5
Uskonto tai elämänkatsomustieto   3 2 1 6
Filosofia 1 3 - 4
Psykologia 1 4 1 6
Historia 4 2 1 7
Yhteiskuntaoppi 2 2 - 4
Taito- ja taideaineet        
          Liikunta  2 3 2+1 (D) 8
          Musiikki 1 - 2 3 2+1 (D) 5 - 8
          Kuvataide  1 - 2 3 2+1 (D) 5 - 8
Terveystieto  1 2 - 3
Opinto-ohjaus  1 1 - 2
Tietotekniikka  - - 5 5
Integroivat kurssit        
          Harrastekurssi  - - 3 3
          Kansainvälisyyskurssi  - - 2 2
          Business-kieli  - - 1 1
Yhteistoimintakurssit muiden oppilaitosten kanssa  0 - 5 0 - 5
Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit
Ulkomailla suoritetut opinnot

Äidinkieli ja kirjallisuus

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ

PAKOLLISET KURSSIT

Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä

• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja
   menettelytavat

• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

• tekstityypit ja tekstilajit

• tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet

• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen,
   tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

• kielenhuoltoa

9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)

Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

10 Äidinkielen lukiodiplomi (ÄI10)

Opetushallituksen laatima valtakunnallinen päättökoe on kaksiosainen: ryhmäviestitaitoja mittaava ja yksilöesitys. Erillistä diplomikurssia ei ole, vaan valmiuksia harjoitellaan äidinkielen ja puheviestinnän kursseilla. Kokeen arvioijina toimivat äidinkielen opettaja ja yksi ulkopuolinen asiantuntija.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ

Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan.

 

Toinen kotimainen kieli

RUOTSI (RUA), ( RUB1)

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)

PAKOLLISET KURSSIT

Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1)

Ihmiset ympärillämme (RUA2)

Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3)

Elinympäristömme (RUA4)

Opiskelu ja työ (RUA5)

Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA7)

Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.

Tiede, talous ja tekniikka (RUA8)

Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.

 

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B1)

PAKOLLISET KURSSIT

Koulu ja vapaa-aika (RUB1)

Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)

Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)

Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)

Elinympäristömme (RUB5)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6)

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)

Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksenavulla.

SOVELTAVAT KURSSIT

Kertauskurssi (RUB8)

Kerrataan keskeisiä rakenteita sekä vahvistetaan ylioppilaskirjoitusten kokeissa tarvittavia taitoja.

Vieraat kielet

VIERAAT KIELET (ENA), (SAA), (SAB2), (SAB3), (RAB2) ,(RAB3)

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A)

PAKOLLISET KURSSIT

Nuori ja hänen maailmansa (1)

Viestintä ja vapaa-aika (2)

Opiskelu ja työ (3)

Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (4)

Kulttuuri (5)

Tiede, talous ja tekniikka (6)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Luonto ja kestävä kehitys (7)

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (8)

Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.

 

SOVELTAVAT KURSSIT

Kertauskurssi (9)

Kerrataan keskeisiä rakenteita sekä vahvistetaan ylioppilaskirjoitusten kokeissa tarvittavia taitoja.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (SAB2), SAB3)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Vapaa-aika ja harrastukset (1)

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Meillä ja muualla (2)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Ennen ja nyt (3)

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (4)

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Kulttuuri (5)

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

Yhteinen maapallomme (6)

Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Tiede ja tekniikka (7)

Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Luonto ja kestävä kehitys (8)

Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

SOVELTAVAT KURSSIT

Das deutschsprachige Europa (9)

Viestintätilanteet: saksankielinen kulttuuri: elokuva, teatteri, kirjallisuus ja musiikki. Maantuntemus: Saksa, Sveitsi, Itävalta (historia, yhteiskunta).

Lukiossa alkava oppimäärä (SAB3), (RAB3)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Hyvää päivää, hauska tutustua (1)

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta.

Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

Näin asiat hoituvat (2)

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Vapaa-aika ja harrastukset (3)

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Meillä ja muualla (4)

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

Ennen ja nyt (5)

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (6)

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Kulttuuri (7)

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

Yhteinen maapallomme (8)

Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

SOVELTAVAT KURSSIT:

Das deutschsprachige Europa (9)

Viestintätilanteet: saksankielinen kulttuuri: elokuva, teatteri, kirjallisuus ja musiikki. Maantuntemus: Saksa, Sveitsi, Itävalta (historia, yhteiskunta).

Matematiikka

Oppimäärän vaihtaminen

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen luetaan hyväksi seuraavat vastaavuudet: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Opiskelijalle voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.

Matematiikan pitkä oppimäärä

PAKOLLISET KURSSIT

Funktiot ja yhtälöt (MAA1)

Polynomifunktiot (MAA2)

Geometria (MAA3)

Analyyttinen geometria (MAA4)

Vektorit (MAA5)

Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)

Derivaatta (MAA7)

Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)

Integraalilaskenta (MAA10)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Lukuteoria ja logiikka (MAA11)

• lauseen formalisoiminen
• lauseen totuusarvot
• avoin lause
• kvanttorit
• suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
• kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
• Eukleideen algoritmi
• alkuluvut
• aritmetiikan peruslause
• kokonaislukujen kongruenssi

Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)

• absoluuttinen ja suhteellinen virhe
• Newtonin menetelmä ja iterointi
• polynomien jakoalgoritmi
• polynomien jakoyhtälö
• muutosnopeus ja pinta-ala

Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

• funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
• jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
• funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
• epäoleelliset integraalit

SOVELTAVAT KURSSIT

Syventäviä tehtäviä kursseista 1-4 (MAA14)

Yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaiseminen, Trigonometria ja vektorilaskenta
hajautettuna edellä olevien kurssien ajalle.

Differentiaaliyhtälöt (MAA15).

I ja II kertaluvun yhtälöt, homogeeniset yhtälöt. Kerrataan ja täydennetään lukion aikana opittuja matemaattisia menetelmiä.

Matematiikan lyhyt oppimäärä

PAKOLLISET KURSSIT

Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)

Geometria (MAB2)

Matemaattisia malleja I (MAB3)

Matemaattinen analyysi (MAB4)

Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Matemaattisia malleja II (MAB6)

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Talousmatematiikka (MAB7)

• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

Matemaattisia malleja III (MAB8)

• trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
• radiaani
• tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
• vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
• koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo• kaksi- ja kolmiulotteisen    koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla

Biologia

PAKOLLISET KURSSIT

Eliömaailma (BI1)

Solu ja perinnöllisyys (BI2)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Ympäristöekologia (BI3)

Ekologinen tutkimus
• ekologisten peruskäsitteiden syventäminen, ekologisen tutkimuksen tehtävä, 
   ympäristön laadun indikaattorit, oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Biodiversiteetti ja sen merkitys
• biodiversiteetti luonnonvarana, eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu,
   biodiversiteetin väheneminen

Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
• aineiden kiertoon liittyvät ongelmat, paikalliset ympäristöongelmat

Suomen luonnon haavoittuvuus
• pohjoiset metsät, suot, järvet ja virtavedet, Itämeri

Kestävä tulevaisuus
• ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat, rakennettu ympäristö ja
   kaupunkiekologia, ekologisesti kestävä tuotanto, ympäristötekniikan mahdollisuudet

Ihmisen biologia (BI4)

Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

Elintoimintojen säätely

Ihmisen lisääntyminen

Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys

Perimän merkitys

Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

Bioteknologia (BI5)

Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä

Solut proteiinien valmistajina

Geenien toiminta

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

Mikrobit ja niiden merkitys

Biotekniikka teollisuudessa

Kasvien ja eläinten jalostus

Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

SOVELTAVAT KURSSIT

6. Biologian laborointi (BI6)

Kurssilla opitaan mikroskoopin käyttöön, tutkitaan mm. soluja, ruoansulatusentsyymien toimintaa, elinten rakenteita, veren rakennetta, kasvien rakenteita, kasvien yhteyttämistä ja mikrobien lisääntymistä erilaisissa olosuhteissa.

Maantiede

PAKOLLISET KURSSIT

Sininen planeetta (GE1)

Yhteinen maailma (GE2)

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Riskien maailma (GE3)

Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet

Ihmiskunnan riskit ja riskialueet

Tekniset riskit

Aluetutkimus (GE4)

Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

CD-ROM-tallenteina olevat lähteet, paikkatietojärjestelmät, oma aluetutkimus

 

SOVELTAVAT KURSSIT

 Ajankohtaismaantiede (GE5)

Tarkastellaan kehittyneisyyseroja koko maailman, Euroopan ja Suomen tasolla. Selvitetään erilaisia mittareita, joilla alueiden kehittyneisyyttä voidaan mitata. Tarkastellaan tämän päivän ongelmia erityisesti kehitysmaissa. Tutkitaan Euroopan ydin- ja reuna-alueita. Pohditaan Suomen aluepoliittista kehitystä. Työskentely tapahtuu oppilaskeskeisten menetelmien avulla. Kurssilla hyödynnetään tilastoja, erilaisia karttoja ja internetiä tiedon hankinnassa ja vertailussa.

Fysiikka

PAKOLLINEN KURSSI

Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Lämpö (FY2)

• kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
• paine, hydrostaattinen paine
• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
• mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
• lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
• energiavarat

Aallot (FY3)

• harmoninen voima ja värähdysliike
• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
• aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
• heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
• valo, peilit ja linssit
• ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

Liikkeen lait (FY4)

• liikkeen mallit ja Newtonin lait

• etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
• liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
• liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
• värähdysliikkeen energia

Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)

• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
• pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
• pyörimisen liikeyhtälö
• pyörimismäärän säilyminen
• pyörimisliikkeen energia
• ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
• gravitaatio ja gravitaation alainen liike
• heittoliike ja planeettojen liike
• satelliitit ja niiden käyttö

Sähkö (FY6)

• sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
• jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
• Ohmin laki
• Joulen laki
• vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
• Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
• kondensaattori, kytkennät ja energia
• sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

Sähkömagnetismi (FY7)

• magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
• varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
• induktiolaki ja Lenzin laki
• induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
• energian siirto sähkövirran avulla
• tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden
   määrittäminen
• värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
• sähköturvallisuus
• energiateollisuus

Aine ja säteily (FY8)

• sähkömagneettinen säteily
• röntgensäteily
• mustan kappaleen säteily
• valosähköilmiö
• säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
• atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
• kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
• atomiytimen rakenne
• radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
• massan ja energian ekvivalenssi
• ydinreaktiot ja ydinenergia
• aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

Kemia

PAKOLLINEN KURSSI

Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Kemian mikromaailma (KE2)

• alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
• elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
• hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
• kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
• atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
• isomeria

Reaktiot ja energia (KE3)

• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
• epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
• stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö
• energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
• reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

Metallit ja materiaalit (KE4)

• sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
• hapettumis-pelkistymisreaktiot
• metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
• bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

Reaktiot ja tasapaino (KE5)

• reaktiotasapaino
• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
• liukoisuus ja liukoisuustasapaino
• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

USKONTO

Evankelis-luterilainen uskonto

PAKOLLISET KURSSIT

1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)

2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)

3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

4. Uskontojen maailmat (UE4)

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
• uskontojen pyhät kirjat ja oppi
• uskontojen eettiset ohjeet
• uskontojen kultit ja rituaalit
• uskontojen suuntaukset
• uskonnot ja yhteiskunta

5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)

• muinaissuomalainen uskonto
• Suomen kirkkohistorian yleislinjat
• luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
• ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
• kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

SOVELTAVA KURSSI

1. Raamattu ja musiikki / kuvataide (UE6)
• Raamatun vaikutus kulttuuriin
• Raamattu taiteilijoiden innoittajana
• Raamatun merkitys kuvataiteelle eri aikakausina ja eri kulttuureissa
• Raamatun käyttö musiikissa eri aikakausina
• hengellinen nuorisomusiikki

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

PAKOLLISET KURSSIT

1. Hyvä elämä (ET1)

Maailmankuva (ET2)

3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)

• kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
• identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö
• saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys
• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
• etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
• elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa
• etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.
• maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt
• uskonnon ja uskonnollisuuden olemus
• uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
• ateismi ja agnostismi
• sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia
• humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

Filosofia

PAKOLLINEN KURSSI

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Filosofinen etiikka (FI2)

• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
• moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde    oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten 
   perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
• filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)

• metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan
   luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen
   tiedon valossa
• totuuden luonne ja totuusteoriat
• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
• tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja
   yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
• tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
• argumentoinnin ja päättelyn perusteita

Yhteiskuntafilosofia (FI4)

• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
• yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden
   yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja
    identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

Historia

PAKOLLISET KURSSIT

Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Eurooppalainen ihminen (HI2)

Kansainväliset suhteet (HI3)

Suomen historian käännekohtia (HI4)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)

Esihistoria
• esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
• asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet
Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla
• Suomi idän ja lännen välimaastossa
• sääty-yhteiskunnan synty
• asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet

• uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi

• suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
• talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika

• kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
• kustavilaiset uudistukset
• kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

• Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Intia, islamin
    maailma, Japani, Kiina, Korea, Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan
    alkuperäiskulttuurit

SOVELTAVAT KURSSIT

Sotahistoria (HI7)

Sisällöt valitaan kurssin alussa:
Suomen sotahistoria, yleinen sotahistoria, sotahistorian henkilöt
Sodankäynnin välineet ja teknologia, sodankäynti ja tiede, sodankäynti ja talous, sodankäynti ja taiteet

Yhteiskuntaoppi

PAKOLLISET KURSSIT

Yhteiskuntatieto (YH1)

Taloustieto (YH2)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Kansalaisen lakitieto (YH3)

Lakitiedon perusteet
• Suomen oikeushistoria
• oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
• peruskäsitteet
• oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
• perheoikeus
• työoikeus
• kuluttajansuoja
• velka, takaus ja maksukyvyttömyys
• asuminen
• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus
• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
• rangaistukset
• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)

Eurooppalainen identiteetti
• yhteiset eurooppalaiset arvot
• Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa
• Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
• suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
• erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset
• nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa
• alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet
• EU:n laajeneminen
• yhteinen turvallisuuspolitiikka
• EU ja globaalit järjestelmät

PSYKOLOGIA

PAKOLLINEN KURSSI

1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)

• yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
• psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
• psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja
   hermoston kehitykseen
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä
• psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
• psyykkisen kehityksen tutkiminen

3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)

• kognitiiviset perusprosessit
• vireystilan säätely, nukkuminen ja uni
• hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys
   psyykkisiin toimintoihin
• kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
• kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)

• eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
• tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja
    merkitys
• motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus
• motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen
   toiminnassa
• motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla
• motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation
   ja tunteiden biopsykologinen perusta
• korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja
   päätöksenteko

5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)

• persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti
• persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
• persoonallisuuden tutkiminen
• mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
• psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
• psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

SOVELTAVA KURSSI

• sosiaalipsykologian keskeiset kysymykset
• itsensä ilmaiseminen
• omien ja toisten tarpeiden huomioon ottaminen
• viestintä
• vallankäyttö ja tapoja ratkaista ristiriitoja
• isän ja äidin merkitys perheessä

Musiikki

PAKOLLISET KURSSIT

Musiikki ja minä (MU1)

Moniääninen Suomi (MU2)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikki-kulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankinta taitojaan.

Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

Musiikkiprojekti (MU5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja.

Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.

 

SOVELTAVAT KURSSIT

Yhtyesoitto (MU6)

Kurssin tavoitteena on kehittää omaa soittotaitoa eri yhtyesoittimissa (rummut, basso, kitara ja piano), lisätä kokemuksia mikrofonilaulamisessa sekä oppia ryhmässä soittamisen taitoja. Aktiivisen kuuntelun kautta opitaan hahmottamaan soitettavien kappaleiden rakenteita sekä soittotekniikoita ja –tyylejä. Kurssilla soitetaan vaikeusasteeltaan eritasoisia kappaleita, pääasiassa pop-, rock- ja jazzmusiikin alueelta.

 

Kuorolaulu - ja lauluyhtyetoiminta (MU7)

Kurssin tavoitteena on oikean äänenkäytön löytäminen erilaisten ääniharjoitusten avulla sekä äänissä laulamisen taidon kehittäminen. Kurssilla lauletaan kaksi-, kolme- ja neliäänisiä lauluja. Lauluohjelmisto edustaa monipuolisesti musiikin eri tyylilajeja sekä vaikeusasteeltaan eritasoisia lauluja. Kurssilla lauletaan sekä kuorossa että pienemmissä lauluyhtyeissä.

 

Musiikin lukiodiplomi (MU8)

Musiikin lukiodiplomi on itsenäisenä työskentelynä toteutettava oppilaan oman osaamisen näyttö. Sen suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Oppilas valitsee työnsä aiheeksi opetushallituksen määrittelemästä kahdesta vaihtoehdosta kiinnostavimman ja kokoaa siitä portfoliomuotoisen kokonaisuuden.

Musiikin lukiodiplomin voi suorittaa joko siten, että se sisältää 3-5 lukioaikaista työtä, jotka edustavat seuraavia alueita:

Esittäminen, laulaminen ja soittaminen

Säveltäminen, sovittaminen ja improvisionti

Kuuntelu, kuullun analysointi ja musiikkikritiikki

Kirjoitelma

 

Toinen vaihtoehto on suorittaa musiikin lukiodiplomi aineen taidollista ja tiedollista hallintaa osoittavana projektityönä, jossa kokonaisuus muodostuu edellä luetelluista neljästä alueesta tai joistakin niistä.

 

Musiikkiopiston kurssien hyväksi luettavuus lukiossa

Säveltapailun I kurssi: kaksi lukion musiikin soveltavaa kurssia,
Teorian I kurssi: kaksi lukion musiikin soveltavaa kurssia,
Harmoniaoppi tai Musiikkitiedon I kurssi: kaksi lukion musiikin soveltavaa kurssia.

Kuvataide

PAKOLLISET KURSSIT

Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)

Ympäristö, paikka ja tila (KU2)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Media ja kuvien viestit (KU3)

• kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri,
   sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
• graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
• mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja
   osakulttuureissa
• valokuva mediassa, elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
• visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa

Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)

• taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
• eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa
• aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
• kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo,
   varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali

Nykytaiteen työpaja (KU5)

• mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset
• nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
• taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella
• oman produktion toteuttaminen
• visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita

SOVELTAVAT KURSSIT

Kuva ja väri ( KU6)

Värioppi ja värin eri ulottuvuudet

Fysikaalinen , fysiologinen ja psykologinen väri

Värikontrastit.

Kuva ja kamera (KU7)

Kamera teknisenä välineenä

Perinteinen valokuvaus. Mustavalkoprosessi negatiivista vedokseen.

Digitaalinen valokuvaus ja kuvankäsittelyn perusteet.

8. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU8)

Lukiodiplomi on itsenäisenä työskentelynä

toteutettava oppilaan oman osaamisen näyttö.

Hän valitsee opetushallituksen vuosittain määrittelemistä aiheista kiinnostavimman ja tuottaa siitä portfoliomuotoisen kokonaisuuden. Kokonaisuus jakautuu kahteen osaan: taideteokseen ja sen kirjalliseen esittelyyn.

Liikunta

PAKOLLISET KURSSIT

Taitoa ja kuntoa (LI1)

Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

Virkisty liikunnasta (LI3)

Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikunta-muodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Yhdessä liikkuen (LI4)

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat pallopelit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.

Kuntoliikunta (LI5)

Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen.

Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

SOVELTAVAT KURSSIT

Vanhat tanssit (LI6)

Kurssilla opetellaan vanhoja tansseja, joita esitetään kurssin päätteeksi

Vaelluskurssi (LI7)

Kurssilla tutustutaan teoriassa ennen varsinaista maastovaellusta retkeilyn perustaitoihin, kuten sopivien varusteiden hankintaan, retkiruokailuun ja rinkan pakkaamiseen. Varsinainen vaellus tehdään kolmen päivän aikana retkeilyyn sopivalla alueella esim. Seitsemisen kansallispuistossa. Vaelluksen aikana opitaan käytännön retkeilytaitoja mm. teltan pystytystä, retkikeittimen käyttöä, ryhmässä toimimista sekä tuntemaan kansallispuiston luonnon erityispiirteitä.

Liikunnan lukiodiplomi (LI8)

Diplomi sisältää seuraavat osat:
a. Liikuntakykyisyys
b. Erityisosaaminen
c. Liikuntatiedot (tutkielma)
d. Yhteistyötaidot
e. Portfolio.

Suoritus Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti.

Terveystieto

PAKOLLINEN KURSSI

Terveyden perusteet (TE1)

SYVENTÄVÄT KURSSIT

2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2)

Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.

3. Terveys ja tutkimus (TE3)

• terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri
   aikakausien menetelmiä
• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja
   toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat
   tekijät
• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
• tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen
   lukutaito, medikalisaatio
• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen

OPINTO-OHJAUS

PAKOLLINEN KURSSI

Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)

KESKEISET SISÄLLÖT

• opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
• itsetuntemus
• omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
• työelämätietous
• ylioppilastutkinto
• ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
• jatko-opintoihin hakeutuminen
• työelämään siirtyminen

SYVENTÄVÄ KURSSI

Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)

KESKEISET SISÄLLÖT 
(voidaan osittain sopia opiskelijoiden kanssa kurssin alussa)
luokkaopetusta 19 tuntia (kurssin suunnittelu, jatko-opiskelun suunnittelu jne.)
ammatti- ja urasuunnittelu.
Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinoelämään tutustuminen (yritysesittelyt).
TET (2 x 6 tuntia) omalla ajalla.
Esitys yhdestä ammattialasta: koulutus, ammattialan työtehtävien kuvaaminen, ammattia
 harjoittavien kokemukset jne.

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT OPPIAINEET

HARRASTEKURSSIT (HA1), (HA2), (HA3)

Harrastekurssi voidaan hyväksyä, kun suorittamisesta on riittävä todistus (ohjaajan/työnantajan

tai itse täytetty kurssipäiväkirja). Kurssin pituus on noin 38 tuntia. Harrastekurssiksi kelpaavat mm. kielten ja matematiikan kesäkurssit, bänditoiminta (sanoitus, sävellys ja/tai sovitus), näytelmäkerho sekä muiden kerhojen aktiivinen ohjaaminen. Lukion oppilaskunnassa toimiminen hyväksytään myös harrastekurssiksi, samoin kuin toisen kerran vanhojen päivän tansseihin osallistuminen. Pelkkä kurssilla oleminen ei muissa tapauksissa (esim. kansalaisopisto, koulun kerho) riitä.

Samasta aihepiiristä saa vain yhden kurssin. Lukion rehtori päättää, tarvittaessa opettajia kuultuaan, harrastekurssien hyväksymisestä. Arviointi: hyväksytty/hylätty.

YRITYSMAAILMAA VIERAILLA KIELILLÄ (englanti, ruotsi) (YR1)

- kaupan terminologiaan perehtyminen
- tilanneharjoitukset
- pienimuotoinen yritysesittely
- erilaiset kulttuurit ja toimintaympäristöt

Arviointi: S = suoritettu, H = hylätty

TIETOTEKNIIKKA (TI)

Tietotekniikan kolme ensimmäistä kurssia TI1, TI2 ja TI3 muodostavat kokonaisuuden, jossa oppilaalle annetaan mahdollisuus suorittaa Tietokoneen käyttäjän A-kortti.

(TI1)

Ensimmäisen kurssin tavoitteena on suorittaa A-ajokorttitutkinnon modulit 2 ja 3.
Kurssilla tutustutaan tietokoneen käyttöön ja tekstinkäsittelyyn.

(TI2)

Kurssin tavoitteena on suorittaa A-ajokorttitutkinnon modulit 4 ja 5.
Kurssilla tutustutaan taulukkolaskentaan ja tietokantoihin.

(TI3)

Kurssin tavoitteena on suorittaa A-ajokorttitutkinnon modulit 6, 7 ja 1.
Kurssilla tutustutaan esitysgrafiikkaan, internetiin ja tietotekniikan perusteisiin.

(TI4)

Kurssin tavoitteena on oppia tuottamaan yksinkertaisia WWW-sivuja.Kurssilla opiskellaan HTML-kielen alkeita ja tuotetaan omia sivuja Frontpage-ohjelman avulla.

 

(TI5)

Kurssin tavoitteena on tutustua ohjelmoinnin alkeisiin. Kurssilla opetellaan ohjelman kokoamisessa tarvittavat perusrakenteet. Ohjelmointikielenä käytetään esim. Delphiä.

KANSAINVÄLISYYS JA YRITTÄJYYS (KY)

Opiskelija valitsee molemmat kurssit.

Yrittäjyys (KY1)

Opetukselle tyypillistä on voimakas teorian ja käytännön yhteen sovittaminen. Ryhmässä toimiminen nousee työtapana ja mallina keskeiseen asemaan.

Vahvistetaan opiskelijoiden yrittäjämäisiä ominaisuuksia. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi luovuus, ongelmanratkaisukyky, oma-aloitteisuus, pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, ryhmässä toimiminen.

Kansainvälisyyskurssin varainhankinnan suunnittelu, organisointi ja toteutus.

Kansainvälisyys "Härmästä maailmalle" (KY2)

Kurssin tavoitteena on kansainvälisen kanssakäymisen ja eurooppalaisen kulttuurin tuntemuksen lisääminen sekä vieraskielisen kommunikaatiotaidon kasvattaminen.

Kurssiin valmistaudutaan tekemällä tutkielmia kurssin kohdealueesta ja valitusta teemasta.

Matka merkittävään kulttuurikohteeseen. Siellä tutustutaan käytännössä niihin teemoihin ja aiheisiin, joista on koulussa työstetty tutkielmia opettajan johdolla. Matkan kesto noin viikko.

Kurssien arvostelu: suoritettu/hylätty-merkintä (S/H).

Kurssista aiheutuu kuluja, joita koulu ei voine kattaa kuin pieneltä osalta. Tämän kurssin valinneet osallistuvat yhteisesti päätettävin keinoin varojen keräämiseen. Koska on todennäköistä, että kaikkea rahoitusta ei saada kootuksi yhteisesti (eikä avustuksia voi saada "automaattisesti"), jokainen kurssin valinnut joutuu kattamaan osan kuluista itse.

Kurssin osanottajamäärä on vuosittain rajoitettu. Mahdollisesti tarvittavista karsintaperusteista päättää koulun opettajakunta.

YHTEISTOIMINTAKURSSIT

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintoja myös muissa 2. asteen oppilaitoksissa sen mukaan mitä tässä opetussuunnitelmassa säädetään. Vastavuoroisesti Härmän lukio tarjoaa ns. yhteistoimintakursseja myös muiden oppilaitosten opiskelijoille.

Yhteistoimintakurssit toteutetaan eri oppilaitosten yhteisellä teemaviikolla.

Yhteistoimintakurssit voivat olla maksullisia.

Yhteistoimintakurssien tavoitteet ja sisällöt määritetään erikseen vuosittain työsuunnitelmassa.

Yhteistoimintakurssit ovat soveltavia kursseja, joten arvostellaan suoritettu (S)/ hylätty (H). Halutessaan opiskelija voi saada niistä myös erillisen todistuksen, johon arvosana merkitään yleisten arviointiperusteiden mukaan.